Konsultaation osallistujat muotoilivat konkreettisia suosituksia,  joista äänestysten jälkeen suomalaisten suosituslistalle päätyivät  seuraavat:
 

EU:n jäsenvaltioiden on annettava EU:lle päätösvalta finanssi- ja 
rahamarkkinoiden valvontaan, koska EU:ssa pääoma liikkuu vapaasti. 
Valvontaa varten perustettava poliittisesti riippumaton 
valvontavirasto tavoitteena lisätä rahaliikenteen läpinäkyvyyttä, 
estää tulevat talouskriisit ja kitkeä harmaata taloutta. Virastolla 
oltava tehokkaat sanktio-oikeudet. Lisäksi EU:n ja USA:n välistä 
yhteistyötä on lisättävä veroparatiisien eliminoimiseksi.
 

Onko EU liittovaltio vai valtioiden liitto? Tämä päätös tulee tehdä 
viimeistään vuonna 2020. EU:n pitää uudistaa 
päätöksentekojärjestelmänsä. Selkeästi erotetaan unionitason ja 
kansallistason päätöksenteko. Yhteisötasolla päätetään tärkeät 
linjakysymykset ja pidetään yhteyttä erilaisiin organisaatioihin ja 
muuhun maailmaan. Päätökset tehdään 2/3 enemmistöpäätöksellä. 
Byrokratiaa vähennetään ja kustannustehokasta toimintaa lisätään esim. 
toimintatapoja selkeyttämällä, tehokkuutta lisäämällä, tietotekniikkaa 
hyväksikäyttämällä.
 

EU:n komission tulisi panostaa rikollisen toiminnan ennaltaehkäisyyn 
ja asenneilmapiirin muuttamiseen edistämällä jäsenvaltioiden välistä 
yhteistyötä ja tiedonvaihtoa alueella, lähtien jäsenvaltioiden jo 
olemassa olevista rakenteista ja toimintatavoista. EU:n komission 
tulisi antaa suosituksia yhtenäisistä rangaistuksista samanlaisista 
rikoksista. EU:ssa tulisi järjestää unionin kattava samanaikainen 
kampanja "rehellisyys on trendikästä" joulukuussa 2011.
 

Jäsenvaltioiden annettava riittävät resurssit Frontexille 
hallitsemattoman/laittoman maahanmuuton estämiseksi. Jäsenvaltioiden 
tulee yhdessä oikaista liian positiivisia mielikuvia EU:sta ja 
Euroopasta kolmansissa maissa. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 
laittomille maahanmuuttajille ei tarjota harmaita työpaikkoja. EU:n 
kehitys- ja investointiapuja koordinoitaessa otettava huomioon 
hallitsemattoman/laittoman maahanmuuton vähentäminen.
 

EU:n pitää kohdentaa nykyistä tehokkaammin tutkimus- ja 
innovaatiotoimintaan suunnattavat varat. Näin ratkaistaan yhteiset 
haasteet ja hyödynnetään mahdollisuudet kilpailukyvyn parantamiseksi. 
EU laatii yhteisen tutkimus- ja innovaatio-ohjelman, jossa päätetään 
painopistealueet ja sovitaan työnjako EU-tasoisen ja eri maiden 
vastuulle sovitun tutkimustoiminnan välillä. EU hyödyntää nykyistä 
tehokkaammin yhteistä ja jäsenmaiden osaamista.
 

EU:lle kattava suunnitelma energia- ja elintarvikeomavaraisuuden 
varmistamiseksi. Aikataulu mukaan! WTO-neuvotteluissa huomioitava 
sosiaaliset, ympäristö- ja laadulliset ulottuvuudet. Kattava 
alkuperäismerkintä elintarvikkeille. Paikallisille energiantuottajille 
pitää taata pääsy sähköverkkoihin. Kilpailulainsäädäntö ei saa estää 
paikallista, korkealaatuista ruokakulttuuria. EU koordinoi jäsenmaiden 
veropolitiikkaa energiatehokkuuden edistämiseksi.
 

Perustetaan organisaatio, jonka tehtävänä on asiantuntijoiden 
avustamana kehittää ekologisesti kestävän kehityksen kriteerit. Sen 
pohjalta laaditaan jäsenmaiden välinen ympäristösopimus. Sopimuksen 
noudattamista seurataan ja siihen rohkaistaan sekä kannustimien että 
sanktioiden avulla. Organisaatio vastaa siitä, että tietoa ?parhaista 
käytännöistä? levitetään ja ympäristöasiat sisällytetään 
peruskoulutuksen opetussuunnitelmiin.
 

EU:n tulee jakaa tuet niin, että ne eivät vääristä kilpailua. 
Kansalliset tuet eivät voi olla ristiriidassa EU:n päätösten kanssa 
ilman sanktioita. Tavoitteena on, että EU:n tuki jakautuu 
tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti (esim. terveellisen lähiruuan 
tuotanto, äärialueiden hyvinvointipalvelut jne.). Tasapuolisuus ja 
oikeudenmukaisuus tulee varmistaa luomalla objektiivisia mittareita.
 

EU:n pitää keskittyä vain unionin keskeisiin kysymyksiin, jolloin ne 
voidaan panna täytäntöön ja niitä voidaan valvoa tehokkaasti. EU:n 
pitää käyttää erilaisia sanktioita, kuten määräaikaista 
päätöksenteosta sulkemista, taloudellisen tuen keskeyttämistä ja 
sakkoja, jotta päätökset pannaan täytäntöön todellisesti kaikissa 
jäsenmaissa. Täytäntöönpanosta ja valvonnasta tulee olla selkeät 
säädökset. Valvonnassa pitää hyödyntää uusinta teknologiaa turhan 
byrokratian estämiseksi.
 

EU:n pitää perustaa Euroopan laajuinen 
kriisinennakointikeskus/verkosto (tutkimus- ja informaatiolaitos), 
jossa koordinoidaan tietoa ja toimenpiteitä koskien globaaleja 
taloudellisia ja sosiaalisia (ei sotilaallisia) kriisejä. 
Asiantuntijoista koostuva keskus/verkosto koordinoi, tutkii ja antaa 
neuvoja. Asiantuntijat laativat määrälliset ja laadulliset mittarit. 
Keskus/verkosto toimii kanavana päätöksentekoon. Komissio on 
toimeenpaneva elin. Verkostosta tehdään EU-kompetenssialue.


******


Deltagarna i konsultationen utarbetade på basis av sina orosmoment 
konkreta rekommendationer. Efter omröstning antogs följande lista av 
medborgarna:
 

EU:s medlemsstater måste ge beslutskompetens åt EU i frågan om 
övervakning av finans- och penningmarknaden, eftersom EU har fri 
rörlighet för kapitalet. För övervakningen måste grundas ett politiskt 
oberoende verk med målsättningen att öka transparens i 
penningtrafiken, hindra framtida finanskriser och motverka den gråa 
ekonomin. Verket måste ha tillräckliga sanktionsbefogenhter. 
Samarbetet mellan EU och USA måste ökas för att eliminera skatteparadis.
 

Är EU en förbundsstat eller ett förbund av stater? Ett beslut om detta 
måste fattas senast år 2020. EU måste förnya sitt system för att fatta 
beslut. Man måste klart särskilja mellan beslutsfattande på unionsnivå 
och på nationell nivå. På unionsnivå skall man besluta om viktiga 
linjefrågor och kontakt med olika organisationer och den övriga 
världen. Beslut skall fattas med 2/3 majoritet. Byråkratin skall 
minskas och kostnadseffektiv verksamhet ökas t.ex. genom att klargöra 
verksamhetsmodeller och genom att öka effektiviten genom att utnyttja 
informationsteknik.
 

EU-kommissionen skall satsa på att förebygga kriminell verksamhet och 
en attitydförändring genom att främja samarbete mellan medlemsländerna 
och informationsutbyte, börjande med medlemsstaternas existernande 
strukturer och verksamhetsmodeller. EU-kommissionen skall ge 
rekommendationer om enhetliga straff för samma brott. EU skall 
organisera en samtidig kampanj i hela unionen med temat ?hederlighet 
är trendigt? i december 2011.
 

Medlemsländerna måste ge tillräckliga resurser Frontex för att hindre 
okontrollerad/illegal invandring. Medlemsstaterna skall tillsammans 
korrigera den alltför positva bilden av EU och Europa i tredje världen. Medlemsstaterna måste garantera att illegala invandrare inte får 
arbete inom den gråa ekonomin. EU:s utvecklings- och investeringsstöd 
skall koordineras så att okontrollerad/illegal invandring beaktas.
 

EU skall effektivare än nu allokera medel för forskning- och 
innovationsverksamhet. På så sätt löses gemensamma utmaningar och 
utnyttjas möjligheter för att förbättra konkurrenskraften. EU skall 
uppgöra ett gemensamt forsknings- och innovationsprogram, var man 
besluter om tyngdpunktsområden och kommer överens om arbetsfördelning 
mellan EU och de enskilda länderna. EU utnyttjar effektivare än nu 
gemensamt kunnande i medlemsländerna.

EU- plan för självförsörjning för energi och livsmedel, tidtabell! 
Sociala, ekologiska och kvalitetsmässiga aspekter beaktas i 
WTO-förhandlingarna. Utförlig ursprungsmärkning på livsmedlen.

Lokala  energiaktörer måste få reell tillgång till stamnätet 
Konkurrenslagstiftningen bör inte hindra lokala matkulturer som 
betonar matens kvalitet EU koordinerar medlemsländernas skattepolitik 
för att gynna energisnåla och -effektiva lösningar
 

Ett organ tillsätts vars uppgift är att med experters hjälp ta fram 
allmänna kriterier för ekologiskt hållbar utveckling, vilka utmynnar i 
ett miljöavtal mellan medlemsländerna. Avtalet uppföljs stegvis och 
motiveras genom ekonomiska stöd och sanktioner. Organet ansvarar för 
att information om ?best practice? sprids och ekologi införs i 
grundutbildningens läroplan.
 

EU bör fördela stöd så att de inte förvränger konkurrensen. Nationella 
stöd kan inte vara i konflikt med EU:s beslut utan sanktioner. Målet 
är att EU:s stöd fördelas jämbördigt och rättvist (t.ex. hälsosam 
närproducerad mat, välfärdstjänster i avlägsna områden osv.) Balans 
och rättvisa skall garanteras genom skapande av objektiva indikatorer.
 

EU skall fokusera endast på centrala frågor i unionen på så sätt kan 
de verkställas och implementeras effektivt. EU skall använda olika 
sanktioner såsom tidsbunden uteslutning från beslutsfattandet, 
avbrytande av ekonomiskt stöd och böter, för att besluten verkligen 
skall verkställas i alla medlemsstater. Verkställigheten och 
övervakningen skall bygga på klara regler. Övervakningen skall 
utnyttja den senaste teknologin för att förebygga onödig byråkrati.
 

EU skall grunda ett Europeiskt centrum/nätverk för att förutspå kriser 
(forsknings- och informationscentrum) var man skulle koordinera 
information och åtgärder beträffande globala och sociala frågor (inte 
militära). Det av experter bestående centret/nätverket koordinerar, 
forskar och ger råd. Experter uppgör kvantitativa och kvalitativa 
indikatorer. Centret/nätverket fungerar som en kanal för 
beslutsfattande. Kommissionen är det verkställande organet. Nätverket 
bör ingå i EU:s kompetens.